Site icon Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio

Lapin kesäkoulu 2024

Lapin kesäkoulu 2024

Kauniina kesäkuun aamuna, kun suurin osa lukiolaisista aloittivat ensimmäistä kesäloman viikkoaan, ryhmä innokkaita matematiikkalukiolaisia pakkaili bussin täyteen ruokaa sekä opiskelutarvikkeita ja aloitti pitkän matkan kohti Käsivarren Lappia. Tiedossa oli tuhti annos biologiaa, maantiedettä ja matematiikkaa. Mukaan Lapin kesäkouluun lähti reilun kolmenkymmenen opiskelijan lisäksi opettajat Ville Tilvis, Elisa Mehtälä, Reeta Oksa ja Teppo Harju sekä bussinkuljettaja Timo. Matkaa määränpäähän Kilpisjärven rannalle Saanatunturin kupeeseen oli tiedossa pysähdyksineen noin 16 tuntia.

3.6. Maanantai

Reippaan pakkauksen jälkeen lähdimme Lappia päin noin kahdeksan maissa koululta bussilla liikkeelle. Kaikki tavarat eivät valitettavasti mahtuneet bussin ruumaan, joten joidenkin opiskelijoiden matkalaukkuja jouduttiin raahata matkustamoon.

Käytävälle kasattuja kamoja, jotka eivät mahtuneet ruumaan.

Parin tunnin ajomatkan jälkeen pysähdyimme Jyväskylän lähelle ABC Hirvaskankaalle syömään  lämpimän lounaan. Olimme siellä noin 45 minuuttia ennen kuin jatkoimme matkaa kohti Kilpisjärveä.

Kuva bussista ABC:n pihalla

Muutama tunti ennen saapumistamme Kilpisjärvelle, pysähdyimme syömään illallista Kukkolankoskelle Tornionjoen rannalle. Teppo paistoi opiskelijoille makkaroita ja maissia. Lisäksi söimme leipää. Sää oli ihanan kesäinen ja aurinkoinen, vaikka hyttysiä kyllä riitti.

Teppo paistamassa makkaroita. Maisseja näkyy taustalla.

Saavuimme puoli kahdelta yöllä ylämökeille, joihin iso osa opiskelijoista ja Ville majoittuivat. Bussi jatkoi matkaansa rantamökille päin, jossa teltailijat ja loput opiskelijoista sekä muut opettajat majoittuivat. Majapaikan pöydällä odotti tiedote, jossa kerrottiin, että Kilpisjärvellä on vedenkeittokehoitus koko leiriviikon ajan alueella ilmenneen putkivuodon takia. Ylimääräistä hommaa siis tiedossa leirin ajalle. Väsyneet matkalaiset pääsivät nukkumaan pitkän ajomatkan jälkeen. Blogiporukka ryntäsi nukkumaan niin kovaa, että kuva rantamökistä jouduttiin ottamaan seuraavana päivänä. 

Seuraavana aamuna otettu kuva mökistä

-Lapin mielipuolet: William, Benjamin, Noel, Daniel 

4.6. Tiistai

Ylämökin oppilaat heräsivät ensin, hieman yli kello yhdeksän. He kävelivät kilometrin matkan rantamökille ihaillen samalla ympäröiviä tuntureita. Rantamökin asukkaat heräilivät hieman ylämökkien asukkien jälkeen. Aamupala oli valmista noin kymmeneltä, jolloin koko ryhmä oli yhtenä laumana jonottamassa puuroa, mehukeittoa, jugurttia ja leipää.

Aamupalan jälkeen koko ryhmä lähti ylämökkien suuntaan, jossa noin klo 11 oli matematiikan tunti. Aiheena oli todistaminen.

Matematiikan tunti

Tehtävien laskemiseen oli varattu noin kolme tuntia, jonka oppilaat käyttivät ahkerasti  matemaattisten todistusten parissa. Hyvin ratkaistuista tehtävistä sai palkinnoksi valitsemansa tarran. Aika meni nopeasti ja puoli kolmelta kutsuttiin syömään lounasta. Kun osa porukkaa söi vielä lounasta, terassilta pari ihmistä näkivät kaksi poroa, jotka kävelivät tietä pitkin.

Poro mökin vastarannalla

Heti ruoan jälkeen ryhmä jaettiin kahtia, osa alkoi tekemään biologian tehtäviä ja osa maantiedettä.

Biologian opintojakson tekevät opiskelijat, jotka ovat Lapin kesäkoulussa ensimmäinen kertaa. Tänään tehtävänä oli löytää ja opiskella tunnistamaan mökin lähistöltä 15 listaan merkittyä lajia. Toisena tehtävänä jokaisen ryhmän piti valita mökin pihasta yksi tunturipaju, josta jokainen ryhmän jäsen valitsi yhden lehden seurattavakseen. Lehdet merkittiin maalarinteipeillä, jotta niitä voidaan mitata ja valokuvata koko leirin ajan joka päivä samaan aikaan.

Pajunlehtien merkitsemistä ja mittaamista

Maantieteen kurssin suorittavat opiskelijat, jotka ovat Lapin kesäkoulussa toista kertaa. Maantieteen tehtävänä oli kirjoittaa raporttia maantieteellisestä matkasta Suomen halki pohjautuen menomatkalla bussista tehtyihin havaintoihin. 

Noin klo 17 opiskelijat olivat taas ylämökeissä todistamassa monenmoisia asioita, kunnes tuli taas aika mennä syömään – ja siitä nukkumaan.

– Some: Sveta, Oleksandra, Melina, Emily ja Veli

5.6 Keskiviikko 

Tänään aamupala oli aikaisemmin kuin eilen, kello 8:00. Suurin osa mökki 4. asukkaista kuulivat äänekkään herätysäänen, ja menivät pienellä marginaalilla ajoissa Mörkö-mökkiin aamiaiselle. Tänään ohjelmassa oli Saanatunturin huipulle kiipeäminen. Aamupalana oli kaurapuuroa, ja valmistimme itsellemme eväsleivät syötäväksi Saanan päällä. 

Aamupalan jälkeen bussi ajoi meidät Saanatunturin juurelle, josta jatkoimme vapaasti omaan tahtiin tunturin huipulle. Bilsan ryhmäläiset tarkkailivat tunturikoivikon ja paljakan kasvillisuuden eroavaisuuksia sekä tunnistivat erilaisia kasvi- ja lintulajeja. Esimerkiksi havaittiin sielikkö, uuvana, pulmunen ja kiiruna. Jotkut onnekkaat näkivät myös harvinaiset lapinalppiruusun ja jääleinikin. Mantsalaiset taas pohtivat mistä Saanatunturi oli saanut muotonsa, ja miettivät miksi tunturikoivikko loppui tietylle korkeudelle, ja mikä rajoitti kasvien kasvua. Aluksi kävellessä oli pitkospuita tunturin rinteeseen saakka, jonka jälkeen oli hyvin kivistä maastoa. Paljakan ja tunturikoivikon vaihettumisvyöhykkeellä olimme jo melko väsyneitä, ja matka Saanan huipulle tuntui päättymättömältä. Kun pääsimme Saanan huipulle, pidimme pienen tauon ja otimme ryhmäkuvan.

Retkeilijät Saanan laella

Laskeuduimme huipulta omaan tahtiin, ja kävimme Kilpishallin K-marketissa, jossa halukkaat saivat ostaa omia herkkuja. Useampien opiskelijoiden jalat tärisivät laskeutumisen jälkeen. Kaksi opiskelijaa myöhästyi sovitusta aikataulusta, mutta kuljettaja oli silti armollinen ja odotti heitä. Tilvis piti luennon summausmerkinnästä noin kello 15:30, jonka jälkeen opiskelijat tekivät itsenäisesti opintojaksoon liittyviä tehtäviä. Yksi opiskelija osallistui luentoon etänä sillä hän oli kipeä. Soitimme hänelle videopuhelun. Päivällinen tapahtui noin 17:30 Mörkö-mökillä, ruokana oli Tikka Masala. Riisi oli huomattavasti nautinnollisempaa kuin tiistaina, ja parsakaali oli yllättävä ainesosa. Saunaan pääsi  ruokailun jälkeen. Muutamat opiskelijat menivät uimaan. Mielipide Kilpisjärven vedestä oli voimakkaasti vaihteleva.

Mökki 4:stä loppui puhdas juomavesi. Asukkaat keittivät isossa kattilassa vettä, ja kun vesi oli jo melkein kiehumassa, saimme tietää että parinkymmenen metrin päässä oli juomavesisäiliö, jota saimme käyttää. 

Juomaveden keittämistä

Kello 21:00 alkoi iltapala. Lettuja paistettiin Mörkö-mökin kodassa, ja savua oli vaarallisen paljon. Kota oli kuin savukammio, ja sen ympärillä olevat opiskelijat rupesivat puhumaan höppänää savun vaikutuksen alaisena. Kiitämme letun paistajia uhrautumisesta. Kermavaahto loppui kesken. Kuinka monta ihmistä tarvitaan 0,5l kermavaahdon vispaamiseen? Neljä. Teeskentelimme, että menemme nukkumaan joskus 22:00-23:00, mutta opettajat eivät tule koskaan oikeasti tietämään, mitä mökki 4 oikeasti tekee ilman opettajien valvontaa. 

Lentunpaistoa haastavissa olosuhteissa

-Logarizzmi: Yuhan, Maliha, Artturi 

6.6. Torstai

Aamu alkoi Mörkö-mökissä tutulla kattiloiden kolinalla, ja kello kahdeksalta Reetan hiellä ja kyyneleillä valmistama herkkupuuro oli vihdoin valmis. Aamupala antoikin opiskelijoille puhtia aamupäivän koitokseen eli oppituntiin Villen kanssa epäyhtälöiden merkeissä. Tutustuimme erilaisiin keskiarvoihin ja niiden suuruusjärjestykseen sekä lausekkeiden arvioimiseen yksinkertaisemmilla lausekkeilla, minkä jälkeen kynät alkoivat sauhuta ja todistuksia ja ratkaisuja syntyi nopeammin kuin Ville niitä arvioi. Lopulta arvioitavaa oli niin paljon, että osa ei edes kerennyt ajoissa ruokailuun.

Matematiikkaa maisemilla

Noin kello 12.03 Teppo sai loihdittua meille maukkaat, mutta vetiset tortillat, jotka maistuivat kaikille (ja myös sotkivat kaikkien vaatteet!) Ravitsevan lounaan jälkeen suuntasimme läheiselle suolle, jossa pääsimme kartoittamaan kasveja ja keräämään rahkasammalia. Suo oli upottava ja jo alussa alkoi kuulua jyrähtelyä, mutta tästä huolimatta kukaan ei humpsahtanut suohon, eikä myrsky päässyt yllättämään. Porot tulivat myös moikkaamaan meitä! Lisäksi hanavesi tutkittiin juomakelpoiseksi. Enää ei tarvitse keittää kattilallisia vettä päivässä!

Suokartoitusta Saanan kupeessa

Suolta saavuttuamme aloitimme pitkän ja työlään rahkasammalten nimeämisen. Yhteensä löytyi yli 20 erilaista, mutta monilta piirteiltään lähes identtistä rahkasammallajia, joista opiskelijat tulevat todennäköisesti näkemään painajaisia vielä kuukausien päästä.

Rahkasammalten määritystä

Kello puoli seitsemän, kun sammalet oli saatu tutkittua, Teppo valmisti meille hikisenä kanawokin, joka oli taas kerran hyvä tuote. Päivällisen jälkeen matikistit saivat ansaittua vapaa-aikaa, joka vietettiin joidenkin osalta lautapelien parissa ja loppujen osalta sateisessa lettujonossa. Sitten olikin aika käydä “ajoissa” nukkumaan!

-Derivaattalinnut: Mikko, Joona H, Teo 

7.6. Perjantai

Kaikki Mörkö-mökin asukkaat heräsivät iloisina ja varsin virkeinä, sillä he olivat edellisenä iltana kuulleet Tepon lukeman iltasadun. Aamupala oli makoisa ja täyttävä, mutta puuro oli jälleen kerran myöhässä. Sitten olikin jo matematiikan aika. Aamun aiheena oli Cauchyn-Schwarzin epäyhtälö, mutta päiväuniakin vedettiin sikeästi 🙂

Aamun matematiikan tunnin jälkeen kävimme syömässä Tepskun valmistaman maittavan lounaan. Jälkkäriksi oli tietenkin mahtavaa pullaa tarjolla ja rohkeimmat yksilöt lisäsivät jopa meetvurstia pullien päälle.

Sitten lähdimmekin bussilla läheiselle Tshahkaljärvelle tutkimaan jäkäliä rakkakivikkoon. Järvellä oli myös hieno vesiputous ja koski, sekä muutenkin aivan upeat maisemat.

Tsahkalputous

Eilisen tavoin rajasimme 50 sentin puukepeillä neliön muotoisen alueen rakkakivikkoa. Sitten tunnistimme kirjojen ja oppaiden avulla rajatun kohdan kaikki erilaiset jäkälälajit, mikä oli haastavaa ja raskastakin. Lopuksi piirsimme niiden peittävyyksistä ikään kuin kartan paperille.

Ahkeraa jäkälien tunnistamista
Paikan päällä toistettiin myös parin vuoden takainen rakkakivi-sukellus

Iltapäivällä matikka (ja päiväunet) jatkuivat ja aiheena olivat vanhat ylioppilastehtävät, jotka liittyivät matemaattiseen todistamiseen. Sauna lämmitettiin taas illaksi ja tarjolla oli lettuja, eikä tällä kertaa ollutkaan edes tuntien jonoa. Illalla pelattiin myös ahkerasti lautapelejä, kuten Menolippua.

-Vainoharhaiset murmelit: Elias, Oiva, Joona N 

8.6. Lauantai 

Aamu alkoi aamiaisella perinteiseen aikaan, jonka jälkeen valmisteltiin lähtöä kohti Tromsøta. Yhdeksän jälkeen bussi lähti mökeiltä. Aamusta lähtien oli pilvistä ja satoi lopulta koko päivän ajan. 

Bussimatkan aikana nähtiin paljon vuoria, tuntureita, poroja, vesiputouksia, jokia sekä merta. Maisemat olivat uskomattomia eikä kameraa voinut laittaa sivuun sekunniksikaan. 

Välissä oli pysähdys merelle laskuveden aikaan. Paenneen meren rannalta etsittiin katkoja ja muuta mielenkiintoista. Pinkkejä simpukoita ja värjätyt kvartsikivet ainakin lähtivät mukaan.

Vesieliöiden tutkimista Lyngen-vuonolla
Katkojen haavimista

Tromsøn kaupunki on saarella Norjanmereen yhteydessä olevien vuonojen ympäröimänä, joten sinne ajettiin sillan yli. 

Vuonon rantaa matkalla Tromssaan

Perillä oltiin suunnilleen vähän vaille 12. Ensimmäisenä vierailtiin Polariassa, jonka luo bussi jätettiin odottamaan lähtöä. Polaria on maailman pohjoisin akvaario. Siellä nähtiin parta- ja kirjohylkeitä, jotka uiskentelivat ympäri akvaariotaan. Kävimme katsomassa myös hylkeiden ruokintaa. Hylkeet tekivät temppuja ja saivat ruokapalkkioita. 

Partahylje Polarian akvaariossa

Hylkeiden ruokinnan jälkeen lähdettiin omatoimisesti kiertelemään kaupunkia. Kaupungin keskusta oli täynnä matkamuistokauppoja, ruokapaikkoja sekä muita hienoja rakennuksia ja puistoja. Kun ydinkeskustasta lähti kävelemään pois päin, tuli vastaan selvästi vanhanajan tyylisiä puutaloja. Kun näistä rakennuksista käveli vielä ylemmäs mäkeen, vastaan tuli yhä modernimpia ja upeita omakotitaloja. Mitä korkeammalla mäellä oltiin, sitä hienommat olivat talot sekä maisemat. 

Tromssan kaupunkiin johtava silta

Pian kello lähestyi neljää paikallista aikaa ja oli aika nousta bussin kyytiin. Bussimatkan aikana vesisade loppui vihdoin. Vaikka koko ajan kaupungissa oli satanut, se ei haitannut kaupungissa kiertelyä tai valokuvaamista. 

Paluumatkalla pysähdyimme “Kuolemanjoella” ja sen läheisellä rannalla Skibotnissa.

Teimme pienen patikkaretken näköalakalliolle, josta oli huikeat näkymät Lyngen-vuonolle. Patikoinnin jälkeen palattiin rantaan. Uimisen ja leipien heittelyn ohella syötiin Chef Tepon maukkaista maukkain kana-makkara -grilliateria. Sitten olikin jo aika hypätä bussiin ja suunnata takaisin Kilpisjärvelle!

Se kuva sieltä maisamakalliolta, jonka Kake von Lohtander III otti armollisella ja vakaasti hallitsevalla  kädellään kauniista Suur-Suomen maisemasta
Kuolemanjoki
Näköalapaikalla
Leipien heittelyä

Päivä päättyi jälleen onnellisesti Satu-Tepon iltasatutuokioon Mörkö-mökissä.

-ViKaMa: Malla, Kake, Vilja

Sunnuntai 9.6.

Päivä aloitettiin jälleen kerran kahdeksalta aamupalalla. Yhdeksältä siirryttiin matematiikan pariin. Aiheena oli aksioomat ja niihin liittyvä todistaminen. Nopeasti opittiin, että on yllättävän vaikeaa osoittaa niinkin yksinkertainen seikka kuin että pisteiden kautta voi kulkea suoria. 

Opiskelijoita tehtävien parissa.

Lounaaksi jumalaiset opettajamme olivat valmistaneet meille uunifetapastaa. Mahat täynnä lähdimme iltapäiväretkelle Norjaan Rovijoen vesiputoukselle. Opiskelijat harmittelivat, etteivät olleet ottaneet shampoota mukaan, sillä putouksen vieressä seisominen riitti kastelemaan kaikki läpimäriksi. 

Rovijoen putous Norjassa.

Paluumatkalla kävimme Kilpishallissa valmistautumassa kesäkoulun viimeisiin päiviimme. Eräs oppilas osti kalastustarvikkeita, mutta valitettavasti iltamyöhään asti yrittämisen jälkeenkään yhtään kalaa ei ollut jäänyt koukkuun. Retken jälkeen saimme viimein kunnolla aikaa syventyä biologian ja maantieteen raportteihimme. 

Oppilaat kuuntelemassa ohjeita raporttien tekoon mahtavilta Reetalta ja Elisalta.

Päivälliseksi söimme pyttipannua, ja hieman myöhemmin lettuja. 

Pelätyt, ihaillut ja kunnioitetut opettajamme Teppo ja Elisa tekemässä pyttipannua nälkäisille lapsille.

Illalla pelasimme lautapelejä, saunoimme ja nautimme vapaa-ajasta. Nelosmökissä oltiin kärsitty lievästä univajeesta jo viikon verran. Olisi siis ollut hyvä idea mennä aikaisin nukkumaan. Suunnitelma kuitenkin kaatui pian mökin sisäiseen konfliktiin, jossa uhkaukset satelivat.

“Z” uhkailee “T”:tä.

Onneksi viime hetkellä enkelimme Ville saapui pelastamaan tilanteen iltasadullaan. Pian kaikki olivatkin rauhoittuneet sänkyihinsä ja patjoilleen nukkumaan kuunneltuaan tarinan norjalaisesta mytologiasta.

-Ahmankäristys: Me kuollaan Norjassa – Miska, Vilho, Julius

Maanantai 10.6.

Aamu oli vaikeampi kuin edelliset, sillä joka yö oli valvottu yhä enemmän ja nukuttu yhä vähemmän. Eilinen Villen iltasatu mökissä 4 sai kaikki näkemään kauniita unia.

Aamupalaksi oli yllätyksellisesti puuroa, mutta viimeisille ei riittänyt, koska keitimme viimeiset hiutaleemme. Hyvää leipää voileipien tekemiseen riitti, joten kukaan ei jäänyt ilman aamiaista. 

Kalaa ei vieläkään saatu, vaikka pyynti oli käynnissä koko yön rannalla. Huono kalaonni voi johtua siitä, ettei Kilpisjärvellä tähän vuodenaikaan kalaa ole saatavilla kovinkaan paljoa. Kalastuspaikkaa myös vaihdettiin ja yritettiin epätoivoisesti laittaa meetvurstipala koukkuun, mutta ilman tulosta. 

Kilpisjärvellä ei kalaa ole.

Heti aamiaisen jälkeen kaikki lähtivät perinteisesti ylämökkiin 1 opiskelemaan matematiikkaa. Oppitunti aloitettiin kuitenkin hieman myöhemmin, koska muutama opiskelija oli 15 minuuttia myöhässä.

Koska tämä oli viimeinen päivä Lapissa, matematiikan tehtävät tuli saada tehtyä loppuun päivän aikana.

Kun tehtäviä oli tehty, oli jo lounasaika. Teppo-chef teki meille tonnikalapastaa. Pastaa oli ylimäärin, mutta tonnikalaa ei kaikille edes riittänyt. He, ketkä ottivat toista annosta, joutuivat syömään rakettispagettia pelkän ketsupin kanssa. Sentään kasviksia oli tarpeeksi ja niitä syötiin ahkerasti.

Teppo-ruoanlaittajan tonnikalapastaa

Ruokailun jälkeen oli pitkä selitys siitä, mitä kaikkea piti biologian ja maantiedon opintojaksojen osalta vielä tehdä. Biologistit lähtivät vuorotellen ryhmittäin näyttämään lajitunnistusosaamistaan, kun maantietolaiset kirjoittivat hätäisesti raporttejaan loppuun ja laittoivat mittausdata-arvoja sähköiseen muotoon. Viimeiset sää- ja vesimittaukset tehtiin ja Teppanen tarjosi viimeiset pullat.

Tuulivoiman Vapaudenpatsas

Päivällinen oli huomattavasti aikaisemmin kuin edellisinä päivinä, sillä seitsemän henkilöä aikovat pelata pitkää Diplomacy-lautapeliä. Söimme yllättävän hyvänmakuista paikallista poronkäristystä (ei siis sitä ryhmää, vaan oikeata poronlihaa). Ruoan aikana osa syöjistä lauleskeli innokkaasti Petteri Punakuono -laulua. Kun poronliha oli syöty, Diplomacy-pelaajat lähtivät neljänteen mökkiin kuuntelemaan pelisääntöjen selitystä. Muut jatkoivat maantiedon ja biologian raporttien kirjoittamista.

Petteri Punakuonoa

Mökissä 4 arvottiin ne valtiot, joilla pelaajat tulevat pelaamaan koko seuraavan yön. Läheskään kaikki eivät olleet aikaisemmin pelanneet peliä, joten Ville tuli kokeneena pelaajana antamaan pelaamiseen neuvoja. Ensimmäiset häviäjät pääsivät nukkumaan jo keskiyöllä.

Jännittävä diplomatiatilanne. Maailmansota on alkamassa!

-Poronkäristys 2: Mun käsiala on huono ja tila – Vladimir, Tatu, Aapo

Tiistai 11.6.

Mökissä 4 käytiin kuumaa keskustelua läpi yön Diplomacyn parissa. Loppupeliin selvinneet Diplomacy-pelaajat eivät ehtineet nukkumaan lainkaan, sillä herätys oli jo viideltä. Lähtö oli seitsemältä ja sitä ennen piti siivota mökit ja pakata kamat. Unet jäivät siis kaikilla lyhyiksi. Vähäisistä yöunista huolimatta pääsimme lähtemään ajallaan kohti Helsinkiä. Vain yksi oppilas jätettiin Kilpisjärvelle.

Hyvästit: Ensimmäinen uhri jäi Kilpisjärvelle.

 Bussimatka alkoi hiljaisesti sillä monet torkkuvat pois univelkojaan.

David löysi paremman nukkumapaikan

Ensimmäiseen evästaukoon mennessä toinen oppilas oli tiputettu bussin kyydistä pois. Evästauolla oli perinteinen leipä-buffetti. Tämän jälkeen suuntasimme kohti Haaparantaa ja Euroopan suurinta karkkikauppaa, mistä mukaan lähti useita kiloja karkkia.

Karkkikauppa

Iissä pysähdyimme huoltoasemalle syömään lämmintä ruokaa. Pian evästauon jälkeen suoritettiin rahkasammal- ja Saanan korkeusprofiilikisojen sekä päivän kysymysten palkintojen jaot. Bussissa aika kului esimerkiksi pelaaamalla mafiosoa ja skribbliota.

Kuljettaja-Timon jätimme matkasta Pihtiputaalle ja toinen kuljettaja Ari jatkoi kyyditsemistämme loppumatkan ajan. Matka oli pitkä ja väsyttävä, mutta lopulta karautimme Maunulan yhteiskoulun pihaan hieman ennen klo 1.00 yöllä.

Leiri oli unohtumaton kokemus. Kiitos kaikille mukana olleille!

-Laudatunturi: David, Iida, Onni

Exit mobile version