Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

Hyvä lukiolainen,

Olet tervetullut suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen opintoihin, jos äidinkielesi (ensimmäinen kieli) on jokin muu kuin suomen kieli. Lukion suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän keskeisin tavoite on saavuttaa sellainen suomen kielen taito ja suomalaisen kulttuurin tuntemus, joilla selviät jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Sinun on kirjoitettava ylioppilaskirjoituksissa ainoana pakollisena aineena joko suomi toisena kielenä tai suomen kieli ja kirjallisuus (äidinkieli). Suomi toisena kielenä on jatko-opintoihin pyrittäessä samanarvoinen kuin suomen kieli ja kirjallisuus. Jos äidinkielesi ei ole suomen kieli, voit suorittaa myös molempia opintoja – sekä suomi toisena kielenä -opintoja ja suomen kieli ja kirjallisuus -opintoja -, mikä on suositeltavaa, jos sinulla on hyvät suomen kielen taidot ja haluat syventää taitojasi vielä erityisen paljon. Varsinaiset suomen kielen ja kirjallisuuden opinnot korvaavat suomi toisena kielenä -opinnot mutta ei toisin päin. Niiden korvaavuus on sovittava erikseen sekä aineenopettajan että opinto-ohjaajan kanssa. Jos suoritat sekä suomi toisena kielenä -opintoja että suomen kielen ja kirjallisuuden opintoja, siirtyvät suomen kielen ja kirjallisuuden -opintojen arvosanat sellaisenaan suomi toisena -kieleen ja saat päättöarvosanan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineesta.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opinnoissa harjoitellaan, kehitetään ja syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa sekä teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja monipuolisesti ja luetaan ja tulkitaan erilaisia tekstejä ja kaunokirjallisuutta sekä keskustellaan ja kirjoitetaan niistä ja tehdään teksteistä erilaisia esityksiä. Opinnoissa tehdään myös teatterivierailuja tai muita kulttuurivierailuja tarjonnan ja mahdollisuuksien mukaan.

Opintojen tavoitteet kerrotaan kurssin / opintojakson alussa. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu, oppimisprosessin aikainen arviointi, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat sinua opiskelussa niin, että pystyt kehittämään osaamistasi. Arvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjallinen, suullinen tai mahdollinen muut tuotos, ja aktiivinen työskentely opintojen aikana.

Opinnot suoritetaan opetussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Pakollisista ja syventävistä / valinnaisista suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kursseista / opinnoista annetaan numeroarviointi. Suomi toisena kielenä -opintojen lisäksi S2-opiskelija on tervetullut tekemään suomen kielen ja kirjallisuuden koulukohtaisia opintoja ÄI10 (Monilukutaitojen syventäminen), ÄI11 (Luova kirjoittaminen), ÄI12 (Kielenhuollon taitojen syventäminen) ja ÄI13 (Elokuvakulttuurin syventäminen). Näistä opinnoista ÄI10:n ja ÄI13:n voi suorittaa vain itsenäisesti. Edellä mainittujen opintojen kuvaukset löytyvät suomen kielen ja kirjallisuus -oppimäärän opinto-oppaasta.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus ensimmäistä pakollista opintojaksoa ei voi suorittaa itsenäisesti. Sinulla on oikeus opintojen itsenäiseen suorittamiseen vain siinä tapauksessa, että olet suorittanut aiemmat suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opinnot kiitettävästi (9–10). Itsenäisesti suoritetusta kurssista / opintojaksosta voidaan antaa vain hyväksytty arvosana, jonka voit saada vasta, kun kaikki sovittu on tehty. Opintojen itsenäisestä suorittamisesta sinun pitää sopia kirjallisesti suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opettajan kanssa.

Tervetuloa opiskelemaan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiainetta!
Tv. Tuija Leppämäki, suomi toisena kielenä -opettaja

LOPS 2021

Pakolliset opintojaksot

Millaisia ovat eri tekstilajit ja niiden yhdistelmät? Millaisia ovat kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit? Miten käytän erilaisia tekstejä oman kirjoittamisen pohjana? Osaanko arvioida kriittisesti erilaisia tiedonlähteitä, niiden tarkoitusperiä ja luotettavuutta? Muun muassa nämä asiat tulevat tutuiksi Johdanto tekstien tulkintaan ja kirjoittamiseen -opintojaksolla.

Opintojaksolla opitaan myös havainnoimaan kielen rakenteiden ja ilmausten käyttöä erilaisissa teksteissä, opitaan käyttämään erilaisia tekstejä oman kirjoittamisen pohjana ja syvennetään kirjoitusprosessin eri vaiheisiin liittyviä taitoja. Tarkastellaan luettavien tekstien ymmärtämisessä tarvittavia strategioita ja luetaan kokonaisteos. Opiskellaan myös kielen- ja tekstinhuoltoa.

Millainen kieli on suomen kieli? Millaista on Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus? Millaisia ovat eri kielimuodot? Miten voin parantaa viestintärohkeuttani sekä harjaantua kuuntelevaan, tavoitteelliseen ja monipuoliseen vuorovaikutukseen? Miten kirjoitan tekstin osana suullista vuorovaikutustilannetta? Muun muassa näitä käsitellään ja harjoitellaan Kieli- ja tekstitietoisuutta viestien -opintojaksolla.

Opintojaksolla opetellaan reflektoimaan omaa vuorovaikutusosaamista, kehitetään kuullun ymmärtämistä ja puhumisen taitoa ja harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ryhmä- ja esiintymistilanteissa. Tiedonalojen kielet ja kielellinen moninaisuus ovat myös tarkastelun kohteena. Opitaan ymmärtämään erilaisia tekstejä ja niissä vakiintuneita ilmaisukeinoja, esimerkiksi kirjoitetun kielen rakenteita.

Millaisia ovat eri kirjallisuuden lajit ja niiden ominaispiirteet ja tyylikeinot? Miten proosaa analysoidaan? Miten perustelen tulkintaani teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti? Millaista on kielen kuvallisuus ja kulttuurisidonnaisuus, monitulkintaisuus ja kielellä leikittely? Entä mitkä ovat teatterin ja elokuvan eri ilmaisukeinot?

Opintojaksolla harjoitellaan kaunokirjallisten tekstien analyysia ja tutustutaan myös tietokirjallisuuden ilmaisutapoihin. Tekstien analysointitaidot ja aineistopohjaisen kirjoittamisen taidot syvenevät.

Opintojaksolla käydään mahdollisuuksien mukaan teatterissa tai elokuvissa ja pohditaan yhdessä, miten esityksen toteutuksessa tehdyt valinnat vaikuttavat katsomiskokemukseen. Luetaan kaunokirjallinen teos ja/tai tietokirja.

Miten voi vakuuttaa lukijan kirjoittaessa ja puhuttaessa? Mitä ovat argumentoinnin tavat ja erilaiset retoriset keinot? Miten voin kehittää medialukutaitoani? Millainen on luotettava lähde? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan Media, vaikuttaminen ja argumentointi -opintojakson aikana.

Opintojaksolla opitaan ymmärtämään erilaisia kantaa ottavia tekstejä ja tarkastelemaan erilaisissa teksteissä käytettäviä vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoja. Kriittistä lukutaitoa syvennetään. Opitaan tarkastelemaan kaunokirjallisuutta mielipiteen ja maailmankuvan muokkaajana. Opiskelija oppii perustelemaan omia mielipiteitään kirjoittajana ja puhujana. Mahdollisuuksien mukaan tehdään vierailu esimerkiksi Päivälehden museoon tai toteutetaan muu kulttuurivierailu.

Opintojakson aikana luetaan yhteiskunnallisesti merkittävä tai ajankohtainen kokonaisteos.

Mistä vaiheista kirjoitusprosessi koostuu? Miten kirjoitan prosessina ja syvennän sen hallinnan taitojani? Entä miten kirjoitan laajahkon asiatekstin? Muun muassa näitä taitoja kehitetään Vuorovaikutusta puhuen ja kirjoittaen -opintojaksolla samoin kuin harjoitellaan puheenvuoron rakentamista ja esittämistä. Miten parannan esiintymistaitojani? Miten syvennän kuullun ymmärtämisen, kuuntelemisen, vuorovaikutuksen sekä suullisen viestinnän strategioita ja taitoja?

Miten Suomen kirjallisuuden eri vaiheet limittyvät osana maailmankirjallisuutta? Millainen on eri aikakausien kaunokirjallisuuden ihmiskuva ja arvo- ja aatemaailma? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastausta Kirjallisuuden kontekstit -opintojaksolla. Opintojaksolla opiskelijan sekä kaunokirjallisuuden tuntemusta että kykyä tarkastella kirjallisuutta sen kulttuurisessa ja historiallisessa syntykontekstissa. Opintojakson loppuarviointi perustuu opintojakson aikana annettuihin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin. Luetaan merkittävä tai ajankohtainen kaunokirjallinen kokonaisteos.

Valinnaiset opintojaksot

Huom! S2-opiskelija voi suorittaa opintojakson, mutta opintojakson vastuuaine on suomen kieli ja kirjallisuus.

Miten esiinnytään taitavasti eri tilanteissa? Miten kokous etenee? Kuinka tehdään videotyöhakemus? Miten haastatteluun valmistaudutaan? Miten sanaton viestintä vaikuttaa? Miten tulla entistä paremmaksi keskustelijaksi? Millainen on puheviestintätaitojen päättökoe?

Opintojaksolla kehitetään viestintärohkeutta erilaisissa esiintymis- ja ryhmäviestintätilanteissa. Kehitetään kykyä ennakoida, mukauttaa ja arvioida omaa viestintää vaihtelevissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa, arjessa ja työelämässä.

Opintojaksolla eritellään puhuttuja tekstejä, tunnistetaan, arvioidaan ja analysoidaan puhujan sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Vuorovaikutusta ja sen etiikkaa, vuorovaikutussuhteita, ongelmanratkaisua ryhmässä ja niissä tarvittavia taitoja tarkastellaan eri näkökulmista.

Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen.

Opintojakso toteutetaan yhteistyössä suomen kielen ja kirjallisuuden kanssa, jolloin opetuksesta vastaa suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja.

Miten keskustelen aineistojen kanssa ja kehitän omaäänistä kirjoittamista? Miten muokkaan tekstiäni entistä paremmaksi? Miten osaan valita tilanteeseen ja tarkoitukseen sopivan kielimuodon? Opintojaksolla muun muassa kehitetään aineistopohjaisten tekstien tuottamista ja harjaannutaan kirjoitettaville teksteille tyypillisten kielen rakenteiden, sanaston, fraasien ja käsitteiden käyttöön. Keskiössä on kirjoitusprosessi, jossa omia tekstejä jaetaan ja niistä keskustellaan. Valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen. Luetaan kokonaisteos.

Miten tulkitsen erilaisia asia- ja mediatekstejä? Miten tulkitsen fiktiivisiä tekstejä? Mitä tarkoittaa kriittinen ja kulttuurinen lukutaito?

Opintojakson aikana syvennetään opiskelijan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa sekä taitoa tulkita erilaisia tekstejä. Syvennetään myös kykyä ymmärtää tekstin tavoitteiden ja kontekstien merkitystä tekstin tulkinnassa. Luetaan runokokoelma tai näytelmäteksti. Tehdään mahdollisuuksien mukaan elokuva- tai teatterivierailu.