Opiskeluhuolto

1. Johdanto

Opiskeluhuoltosuunnitelma on laadittu koko Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion (jatkossa MAYK) käyttöön ja se kattaa perusopetuksen vuosiluokat 7–9 sekä lukion. Opiskeluhuoltosuunnitelmassa käytetään termiä opiskelija ja sillä tarkoitetaan sekä perusopetuksen oppilaita että lukiokoulutuksen opiskelijoita.

Suunnitelma on laadittu yhteistyössä oppilaitoksen opiskeluhuollon, oppilaskunnan, huoltajien ja henkilöstön kanssa. Yhteisten käytänteiden osalta yhteistyötä on tehty Yksityiskoulujen liiton opiskeluhuollon ohjausryhmän ja sen alla toimivien opiskeluhuollosta vastaavien asiantuntijoiden sekä kuraattori- ja psykologiverkostojen kanssa.

Opiskeluhuolto toteutetaan kahdella tavalla: yhteisöllisenä ja yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ennaltaehkäisevää, koko koulua tukevaa ja rakentavaa toimintaa. Sitä organisoi koulussa yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa järjestetään nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Siitä vastaavat opiskeluhuollon palveluiden asiantuntijat sekä luvanvaraiset monialaiset asiantuntijaryhmät ja moniammatilliset verkostot. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa ohjaavat salassapitosäädökset.

Yksityisillä opetuksen järjestäjillä on yhteinen opiskeluhuollon ohjausryhmä, jossa sovitaan opiskeluhuoltotoiminnan keskeiset periaatteet sekä yleinen suunnittelu, ohjaus ja arviointi. Ohjausryhmä tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Yksityiskoulujen liiton Opiskeluhuollon ohjausryhmän toimintasuunnitelma ohjaa yhteistyön muotoja. Ohjausryhmä on edustettuna Helsingin opiskeluhuollon yhteistyöfoorumissa ja alueellisessa opiskeluhuoltoryhmässä.

Opiskeluhuollon ohjausryhmän kautta toteutuu vastaavan kuraattorin palvelu sekä kriisityön tukiryhmä, jonka kautta muiden yksityiskoulujen henkilöstöä voi tulla koululle auttamaan, mikäli koulua kohtaa koko kouluyhteisöä koskettava kriisi. Kriisityön tukiryhmään ottaa yhteyttä rehtori tai hänen ollessa estyneenä vararehtori. Koulun oman kriisiryhmän kutsuu koolle kouluasteen apulaisrehtori.

Opiskeluhuollosta säädetään Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa 1287/2013 sekä Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokset 377/2022.

2. Opiskeluhuollon kokonaistarpeeseen perustuva mitoitus ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Opiskeluhuollon palveluita ovat koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattorin ja psykologin palvelut.

MAYK:ssa on perusopetuksessa n. 480 oppilasta ja lukiossa n. 350 opiskelijaa (kokonaismäärä vaihtelee vuosittain 700–900 opiskelijan välillä). Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti psykologi- ja kuraattoripalveluita järjestettäessä saa yhtä kuraattoria kohden olla enintään 670 opiskelijaa ja yhtä psykologia kohden enintään 780 opiskelijaa. MAYK tuottaa kuraattori- ja psykologipalvelut itse sekä osoittaa tarvittavat opiskeluhuollon tilat. Koululla on yksi psykologi sekä 2–3 yksilö- ja/tai yhteisöllistä kuraattorityötä tekevää henkilöä. Psykologipalveluiden osalta koulu käyttää ostopalveluja silloin, jos opiskelijamäärä ylittää mitoituksen. Mitoitusta arvioi opetuksen järjestäjä, eli Viipurin Reaalikoulu Oy:n hallitus.

Mitoituksen riittävyyden varmistamiseksi tehdään yhteistyötä Yksityiskoulujen liiton kanssa.

2.1 Opiskeluhuollon tarvepohjaisen mitoituksen arviointi

Opiskeluhuollon kokonaisresurssin arvioinnin pohjalla ovat toimintaympäristön erityispiirteet, aikaisempien vuosien kokemus, kerätty data, opiskeluhuollon vuosisuunnitelma sekä opiskelijakyselyt. Koulun omilla kyselyillä kartoitetaan mm. ryhmäytymistä, kiusaamista omassa ryhmässä, opiskelun tuen riittävyyttä sekä jaksamiseen liittyviä asioita. Näiden kyselyiden pohjalta selvitetään opiskeluhuollon tarvetta sekä ennaltaehkäisevän työn sisältöjä ja suuntaa sekä tarvittavia toimenpiteitä.

Koulukohtaisten kyselyiden lisäksi resurssien määrittelyn ja suunnittelun pohjana ovat valtakunnalliset kyselyt. Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi, ja siitä saadaan vertailutietoa oppilaitoksen, kuntatason ja valtakunnallisen tason välillä. Opiskeluhuollon laatua mitataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallisella TEA-viisarilla. Lukioiden kyselyt toteutetaan parillisina ja peruskoulun parittomina vuosina.

Opiskeluhuollon kokonaisresurssin arvioinnin ja toimintaympäristön erityispiirteiden kartoittamiseksi MAYK on laatinut moniammatillisesti taulukon, jossa esitetään arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista. Taulukko on laadittu erikseen molemmilta kouluasteilta. Arvio resurssin tarpeesta tarkistetaan vuosittain lukuvuoden tilastopäivinä.

2.2 Opiskeluhuoltopalveluiden järjestäminen

Opiskeluhuollon palvelut ovat opiskelijalle vapaaehtoisia ja maksuttomia. Kuraattorin ja psykologin vastaanotolle opiskelijan on päästävä viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun järjestetään samana tai seuraavana työpäivänä. Asianosaisen palvelun ammattilainen määrittelee asian kiireellisyyden. Kuraattori, psykologi ja nuorisokasvattaja ovat koulun omaa henkilöstöä.

2.2.1 Kuraattori

Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, tarkemmin ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön erikoistunut koulun sosiaalityön asiantuntija. Kuraattorilta saa apua ja ohjausta, jos oppilaalla tai opiskelijalla on vaikeuksia tai ongelmia esim. koulunkäyntiin, ihmissuhteisiin, päihteisiin, ajankäyttöön tai elämänmuutoksiin liittyvissä asioissa. Kuraattori tekee myös yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä, hänen tehtäviinsä kuuluu koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja toiminnan tukeminen. Kuraattori työskentelee tiiviisti yhteistyössä huoltajien tai muiden laillisten edustajien, opettajien ja koulun muun henkilökunnan kanssa sekä tarvittaessa koulun ulkopuolisten viranomaisten ja yhteistyöverkostojen kanssa. Edellä mainitut tahot voivat olla suoraan yhteydessä kuraattoriin, ja tarvittaessa tapauskohtaisesti ohjata opiskelijoita kuraattorin asiakkaaksi. Yhteydenotosta ja oikeudesta saada oppilashuollon palveluja määritellään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa 15§ ja 16§. Kuraattori on tavattavissa koululla viitenä päivänä viikossa.

2.2.2 Yhteisökuraattori

Yhteisökuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka erikoistuu ennaltaehkäisevään työhön koulun yhteisöllisyyden rakentamisen ja vahvistamisen kautta. Yhteisökuraattori vahvistaa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, lisää oppilaiden ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia, ryhmäyttää ja osallistaa nuoria sekä luo ja vahvistaa verkostoja. Yhteisökuraattorin työskentely näkyy tapahtuman- ja kerhonjärjestämisenä, ryhmäyttämisenä, sovittelutoimintana ja opiskelijoiden tarpeiden kartoittamisena. Myös yhteisökuraattorilta saa yksilöllistä apua ja ohjausta, jos opiskelijalla on vaikeuksia tai ongelmia esim. koulunkäyntiin, ihmissuhteisiin, päihteisiin, ajankäyttöön tai elämänmuutoksiin liittyvissä asioissa. Yhteisökuraattori on tavattavissa koululla viitenä päivänä viikossa, ja tekee työtään pääasiassa lukion puolella.

2.2.3 Nuorisokasvattaja

Nuorisokasvattaja toimii nuorille koulun arjessa matalankynnyksen aikuiskontaktina. Nuorisokasvattajan työnkuva painottuu ennaltaehkäisevään työhön. Nuorisokasvattaja on nuorille aidosti läsnä ja helposti tavoitettavissa. Nuorisokasvattaja tunnistaa oppilaiden, kouluryhmien ja kouluyhteisön tuentarpeita, välittää tietoa, puuttuu varhain ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin. Nuorisokasvattaja on siellä missä tarvitaan ja pystyy reagoimaan tarvittaessa nopeastikin. Nuorisokasvattaja edistää oppilaiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisokasvattaja työskentelee ryhmien kanssa, nuorisokasvattaja on luokanohjaajan tukena luokan ryhmädynamiikassa ja -ilmiöissä sekä tukena yläkouluun siirtymisen nivelvaiheessa. Myös nuorisokasvattajalta saa matalan kynnyksen yksilötukea ja -apua. Nuorisokasvattaja tekee työparityöskentelyä kuraattorin kanssa, yhteistyötä koko kouluyhteisön kanssa sekä alueverkostojen ja muiden eri yhteistyötahojen kanssa. Nuorisokasvattaja työskentelee MAYK:ssa yläkoulun puolella ja on tavattavissa koululla viitenä päivänä viikossa.

2.2.4 Koulupsykologi

Koulupsykologin työn tavoitteita ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveen kehityksen, oppimisen sekä koulunkäynnin edistäminen ja tukeminen. Psykologi tarkastelee ilmiöitä ja ongelmia niin yksilön, perheen, ryhmän kuin yhteisönkin näkökulmista. Psykologi tekee sekä yhteisöllistä hyvinvointia edistävää että myös keskustelutapaamisin toteutuvaa yksilötyötä koululla. Psykologi voi arvioida ja tutkia mielenterveyteen, kehitykseen, oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyviä pulmia ja ohjata lapsia / nuoria tarvittaessa jatkotutkimuksiin / hoitoon koulun ulkopuolelle. Psykologi tuo psykologista asiantuntijuutta koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Tämä tapahtuu antamalla konsultaatiota henkilöstölle ja tekemällä yhteistyötä koko henkilöstön kanssa. Psykologi on yhteydessä myös koulun ulkopuolisen palveluverkon suuntaan. Psykologi on tavattavissa koululla viitenä päivänä viikossa.

2.2.5 Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuolto käsittää terveydenhoitajan ja lääkärin palvelut koululla. Kouluterveydenhuollosta vastaa Helsingin kaupunki. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa jokaisena arkipäivänä. Ilman ajanvarausta terveydenhoitajan tavoittaa päivittäin erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Terveydenhoitaja hoitaa lakisääteiset terveystarkastukset ja on mukana laajoissa terveystarkastuksissa.

Lääkäripalvelut ovat käytettävissä palveluseteleiden kautta. Kouluterveydenhoitajalla on mahdollisuus lääkärin digikonsultaatioon. Terveydenhuollon palveluista vastaa Helsingin kaupunki. MAYK osoittaa tilat koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle.

Kouluterveydenhoitaja järjestää peruskoulussa joka vuosi 8. luokan sekä lukiossa 1. vuosiluokan terveystarkastuksen. Lisäksi 8. luokalla ja lukion 2. vuositasolla järjestetään koululääkärin tarkastukset. Terveystarkastuksissa edistetään ja seurataan opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. Lisäksi terveystarkastuksissa pyritään tunnistamaan oppilaan varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin.

Kouluterveydenhuolto ohjaa tarvittaessa opiskelijan sairaanhoitopalveluiden piiriin. Opiskelija saa sairaanhoitopalvelut oman asuinalueensa terveysasemalta tai erikoissairaanhoidosta.

3. Toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi

Opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutus on olennaista menestykselliselle oppimiselle. MAYK on yhteisö, jossa jokainen opiskelija ja henkilökunnan jäsen on tervetullut, yhdenvertainen ja arvostettu. Jokainen opiskelija ja henkilökunnan jäsen antaa oman panoksensa tämän tavoitteen eteen.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on koko koulun yhteistä toimintaa. Vastuu hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutumisesta kuuluu kaikille kouluyhteisön työntekijöille ja toimijoille. Kodin ja koulun yhteistyöllä on tässä keskeinen rooli. Koulun rakenteet ja käytännöt ovat joustavia ja mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Toiminnallisuus kouluyhteisössä on luonteva osa jokaista opiskelupäivää. Koulun tarjoamalla vapaa-ajan ja kerhotoiminnalla varmistetaan jokaiselle opiskelijalle mahdollisuus osallistua terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan ilman esim. taloudellisia esteitä.

Tavoittelemme koulussamme turvallista ja ilmapiiriltään ystävällistä toimintakulttuuria, joka tukee opettajan ja opiskelijan välistä sekä opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta ja edistää hyvinvointia. Koulutyössä pyritään ennakoitavuuteen ja arjen hallintaan. Kuulluksi tuleminen, kohtaaminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta. Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät työrauhaa.

Hyvinvointia, turvallisuutta ja nuorten osallisuutta kehitetään ja arvioidaan MAYK:ssa johtoryhmän, yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän sekä oppilas- ja opiskelijakunnan hallituksen tapaamisilla. Lisäksi valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tuloksista keskustellaan opiskelijakunnan ja huoltajien kanssa.

Kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseen käytökseen puututaan. Noudatamme turvallisemman tilan periaatteita ja julistauduimme lukuvuoden 2023–2024 aluksi syrjinnästä vapaaksi kouluksi. Sekä peruskoulussa että lukiossa on laadittu yhteistyössä opiskelijakunnan kanssa järjestyssäännöt. MAYK:ssa noudatetaan voimassa olevaa suunnitelmaa oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Noudatamme myös koulussamme laadittua tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Oppilaitoksen turvallisuutta sekä suunnitelmaa erilaisissa kriiseissä ja väkivaltatilanteissa ohjaa MAYK:n kriisisuunnitelma.

3.1 Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä

MAYK:n yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä vastaa yhteisöllisestä opiskeluhuollosta. Ryhmä tapaa säännöllisesti, vähintään 4 kertaa lukuvuodessa, ja suunnittelee koulun hyvinvoinnin vuosikellon mukaista ohjelmaa. Lukuvuoden aihepiirit nousevat opiskelijakunnan arjesta erilaisten lakisääteisten kyselyiden pohjalta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn sekä kouluterveyskyselyn tulosten purun yhteydessä opiskelijakunta nostaa teemat esille.

Peruskoulun opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu n. 2 kertaa ja lukion ryhmä 2 kertaa periodissa. Ryhmien painopiste on ennaltaehkäisevässä hyvinvointityössä. Luokan- ja ryhmänohjaajat vierailevat ryhmien tapaamisissa ja kertovat vuosiluokkien yleisestä opiskeluilmapiiristä. Näiden viestien perusteella opiskeluhuoltoryhmät suunnittelevat tarvittavia toimenpiteitä mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Suunnittelun pohjana tämän lisäksi ovat mm. oppilaskunnalta saadut palautteet sekä opiskelijoille tehdyt kyselyt ja barometrit. Näiden pohjalta ryhmät pyrkivät valitsemaan kullekin lukuvuodelle muutaman teeman, joihin erilaiset opiskelijahuollon järjestämät teemapäivät ja vierailijat liittyvät.

Koulukohtaisten opiskeluhuoltoryhmien johtaminen, kokoonpano ja toimintatavat: yhteisöllistä opiskeluhuoltoryhmää sekä peruskoulun opiskeluhuoltoryhmää johtaa perusopetuksen apulaisrehtori; lukion apulaisrehtori johtaa lukion opiskeluhuoltoryhmää. Opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat vaihtelevalla kokoonpanolla viikoittain. Opiskeluhuoltoryhmiin kuuluvat kouluasteen apulaisrehtori, psykologi, kuraattori ja yhteisökuraattori/nuorisokasvattaja, opinto-ohjaajat ja erityisopettajat.

3.1.1 Turvallinen kouluympäristö

Koulussamme on tavoitteena opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus koko yhteisölle, ja tämä tarkastetaan joka kolmas vuosi. Tarkastus tehdään yhteistyössä kouluterveydenhuollon, oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden, terveystarkastajan, henkilöstön terveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista seuraa vuosittain työturvallisuustiimi.

Koulutapaturmissa opiskelija saa ensiavun koulun henkilökunnalta ja tarvittaessa hänet ohjataan terveydenhoitajan luokse tai jatkohoitoon. Koulussa tapahtuneesta tapaturmasta ilmoitetaan välittömästi opiskelijan huoltajalle.

Koulun henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti ensiavun antamiseen ja kuka tahansa on velvollinen hätätilanteessa antamaan ensiapua.

Koulun terveellisyydestä, turvallisuudesta ja yhteisön hyvinvoinnista huolehditaan osana työsuojelutoimintaa. Osallistumme työsuojeluun ja turvallisuuteen liittyviin tarkastuksiin sekä pidämme huolta turvallisuussuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä.

Koulussa on päihdesuunnitelma ja suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma, jonka mukaan uhka- ja vaaratilanteissa toimitaan. Suunnitelmat tarkistetaan säännöllisesti ja käydään soveltuvin osin opiskelijoiden kanssa läpi kouluvuoden alussa luokan- ja ryhmänohjaajan kanssa.

Peruslähtökohtana turvallisuustoiminnassa on lainsäädännön noudattaminen, selkeästi jaetut vastuualueet, velvollisuudet ja valtuudet sekä sovittujen toimintatapojen soveltaminen ja noudattaminen käytännössä. Koulun järjestyssäännöt ja niiden noudattaminen turvaavat koulun arkea ja omalta osaltaan ennaltaehkäisevät vaaratilanteiden syntymisiä. Koulun aikuisilla on yhteneväiset toimintatavat koulun arjen sujuvuuden ylläpitämiseksi. Kriisi- ja turvallisuussuunnitelmassa kuvataan koulun toimintamallit.

Kriisitilanteissa toimintavastuu on ensisijaisesti läsnä olevilla aikuisilla. Kriisityön tukiryhmään ottaa yhteyttä rehtori tai hänen ollessa estyneenä vararehtori. Koulun oman kriisiryhmän kutsuu koolle kouluasteen apulaisrehtori. Rehtorit ovat vastuussa kriisisuunnitelman perehdyttämisestä henkilökunnalle sekä siitä tiedottamisesta. Työsuojelupäällikkö pitää uusille henkilökunnan jäsenille sekä koulutiloissa toimiville muille vastuuaikuisille turvakävelyt, joiden aikana perehdytään mm. poistumisreitteihin sekä turvalaitteisiin. Rehtori on vastuussa tilanteiden tiedottamisesta niin koulun sisällä kuin koulun ulkopuolellakin. Kriisitilanteiden jälkihoidossa tilanteessa mukana olleet henkilöt ohjataan asianmukaiseen jatkohoitoon.

MAYK tekee säännöllistä yhteistyötä Maunulan nuorisotyöyksikön kanssa, tavoitteena edistää nuorten hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä. MAYK:n nuorisokasvattaja tekee yhteistyötä Maunulan alakoulun kouluvalmentajan kanssa, pääpainona erityisesti nivelvaihetyö nuorten yläkouluun siirtymisessä. MAYK on mukana Maunula-tiimi – alueverkostossa, joka muodostuu maunulalaisista eri toimijoista. Maunula-tiimissä on MAYK:n lisäksi mukana muun muassa Maunulan kirjasto, leikkipuisto, nuorisopalvelut, sosiaalipalvelut, liikuntapalvelut, Oulunkylän seurakunta sekä Maunulan alakoulu. Maunula-tiimissä käsitellään alueen eri toimijoiden ajankohtaisia asioita, jaetaan ajankohtaista tietoa mitä ja missä tapahtuu, sekä suunnitellaan yhteisiä tapahtumia. Maunula-tiimi kokoontuu säännöllisesti muutaman kerran vuodessa. MAYK tekee yhteistyötä lisäksi muun muassa Helsingin kaupungin Luotsi-nuorisotyön, Helsingin Poikien ja Tyttöjen Talojen, Helsingin ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikön Seikkailutalon, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Helsingin kaupungin jalkautuvan nuorisotyön, poliisin ennalta estävän toiminnan, Ankkuri-tiimin, sekä Aseman Lasten kanssa, lisäksi yhteistyötä kirjaston kanssa sekä lähikauppojen kanssa.

4. Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäistä opiskelijaa koskevaa monialaista työskentelyä, opiskelijalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluita sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluita. Tavoitteena on seurata ja edistää opiskelijan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Varhainen tuki ja ongelmien ehkäisy ovat tärkeitä.

Opetushenkilöstö seuraa oppilaiden ja opiskelijoiden poissaoloja ja koulunkäynnin säännöllisyyttä. Koulupoissaoloihin puututaan yhteistyössä huoltajien kanssa, ja tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus.

Maunulan yhteiskoulun molempien kouluasteiden poissaoloihin puuttumisen malli:

Poissaoloihin puuttumisen malli MAYKissä

Mikäli koulun henkilökunnan jäsenellä herää huoli opiskelijasta, on hänen velvollisuutensa ottaa asia puheeksi asianosaisen kanssa. Lapsen edun mukaisesti opiskelijan asiaa viedään tapauskohtaisesti eteenpäin. Asiantuntijan arvio määrittää jatkotyöskentelyn muodot ensisijaisesti yhteistyössä opiskelijan ja huoltajien kanssa. Yhteydenotosta ja oikeudesta saada opiskeluhuollon palveluja määritellään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa 15§ ja 16§.

Huomioon otettavaa on, että lastensuojelutarpeen ilmoitusvelvollisuus ylittää salassapitosäädöksen, mikäli nuoren kasvu ja kehitys on vaarassa tai kouluyhteisön turvallisuus on vaarantunut. Tällaisia seikkoja ovat muun muassa opiskelijan päihtymys, itsetuhoisuus, väkivalta ja seksuaalinen väkivalta, tai hänessä itsessään on ulkoisen väkivallan merkkejä.

4.1 Monialaiset asiantuntijaryhmät

Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä, joka nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön.

Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä.

Opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3 momentissa säädetään.

Asiantuntijaryhmä arvioi tuen intensiteetin ja suunnittelee yhdessä opiskelijan kanssa tarpeelliset tuen muodot. Tilannetta seurataan ja tuen määrää arvioidaan asiantuntijaryhmän tapaamisissa, joita järjestetään aina tarpeen mukaan. Mikäli tuki ei koulun järjestämänä riitä, ohjaa asiantuntijaryhmä opiskelijan eteenpäin muille tahoille.

Monialaiset asiantuntijaryhmät ovat tarvittaessa ja tapauskohtaisesti yhteydessä lähimpiin yhteistyötahoihin kuten poliisiin, erikoissairaanhoitoon, lastensuojeluun tai etsivään nuorisotyöhön sekä kolmannen sektorin palveluihin.

Asian käsittelystä laaditaan opiskeluhuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö tai muu asiantuntijaryhmän jäsen kirjaa siihen yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot. Kertomus etenee aikajärjestyksessä ja jatkuvamuotoisena. Mikäli sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, kirjataan ylös kenelle, mitä ja mistä syystä tietoja on luovutettu.

Opiskeluhuoltokertomukset ovat kootusti opiskelijan Wilman Muistiot-välilehdellä. Muistioihin kirjataan lukuoikeus asianosaisille henkilöille.

Terveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin palveluista tehtävät asiakirjat ovat erillisten sosiaali- ja terveysviranomaisten rekistereiden alaisia, ja niistä vastaa kukin sektori itsenäisesti.

5. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Opiskeluhuoltotyötä ohjaa kaikkien osapuolien kunnioittaminen, luottamuksellisuus sekä eri osapuolien tietojen saantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Opiskelijoita ja huoltajia tiedotetaan opiskeluhuoltoryhmän toiminnasta lukukauden alussa. Koulun kotisivuilla esitellään opiskeluhuoltoryhmän jäsenet ja heidän työnjakonsa. Lisäksi opiskeluhuoltoryhmä esittäytyy aloittaville opiskelijoille luokan- ja ryhmänohjaustuokioissa sekä heidän huoltajilleen tarkoitetussa vanhempainillassa syyslukukauden alussa.

Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä toimii yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Huoltajille tarjotaan kerran periodissa etäyhteyksin järjestettävä avoin keskustelutilaisuus valituista teemoista. Oppilas- ja opiskelijakunta ovat mukana sisältöjen suunnittelussa.

Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa määrittää opiskelijan oikeus opiskeluhuollon palveluihin, sen luottamuksellisuus, maksuttomuus ja vapaaehtoisuus. Opiskelija määrittää sen, kenen kanssa hänen asioitaan käsitellään.

6. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Opiskeluhuoltoryhmä päivittää suunnitelman vuosittain. Keväällä arvioidaan lukuvuoden tavoitteiden toteutumista ja asetetaan seuraavan lukuvuoden opiskeluhuollolliset tavoitteet. Samalla ryhmä aikatauluttaa seuraavan lukuvuoden toimintaansa. Lukuvuoden aikana ryhmät seuraavat tavoitteiden toteutumista sekä reagoivat lukuvuoden aikana syntyneisiin tarpeisiin.

Opiskeluhuolto kerää palveluiden saatavuudesta, laadusta ja asiakkuuksista yksilöimätöntä tilastotietoa. Tietoa käytetään toiminnan suunnitteluun ja mitoituksen seurantaan. Yksilöimätön tilastotieto luovutetaan viranomaisille näiden pyytäessä säännöllisesti seurantatietoa oppilaitoksilta. Tällainen taho on esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka kysyy tilastoitua tietoa Tea-viisari kyselyssä, jolla mitataan opiskeluhuollon johtamisen laatua.

Kouluterveyskyselyissä sekä kartoitetaan opiskelijoiden kokemusta palveluiden saavutettavuudesta että kysytään opetuksen järjestäjän mitoitusta palveluille.

Oppilaitoksella tulee käyttöön opiskeluhuollon itsearviointi, joka antaa tietoa opiskeluhuollon kehittämiseksi.

Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion järjestyssäännöt

Järjestyssäännöt on laadittu peruskoulun ja lukion oppilas- ja opiskelijakuntien sekä koulun opettajien ja rehtoreiden yhteistyönä ja hyväksytty Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion johtoryhmässä. Säännöt ovat voimassa toistaiseksi, ja niitä tarkistetaan tarpeen mukaan.

Säännöt ovat voimassa kaikessa koulun toiminnassa, myös leirikouluissa, retkillä ja työssäoppimisjaksoilla. Koulun työrauhaa ja toimintaa häiritsevää oppilasta tai opiskelijaa voidaan rangaista perusopetus- ja lukiolaissa määritellyillä tavoilla.

1. Otan toiset huomioon käytöksessäni ja kunnioitan heidän yksityisyyttään.

• Noudatan hyviä käytöstapoja oppi- ja välitunneilla sekä ruokailussa.
• Pukeudun asiallisesti.
• Työskentelen opettajan ohjeiden mukaisesti ja teen tehtävät.
• Ymmärrän, että kännykän käyttäminen, valokuvaus, videointi, äänentallennus ja musiikinkuuntelu oppitunneilla on sallittua vain opettajan luvalla.
• Kuvaan ainoastaan henkilöitä, joilta olen saanut luvan, ja julkaisen ainoastaan sisältöjä, joihin minulla on tekijänoikeudet ja julkaisulupa.

2. Kannan vastuun omalta osaltani omasta ja toisten turvallisuudesta.

• Huolehdin osaltani siitä, että jokaisella on turvallinen psyykkinen ja fyysinen oppimisympäristö.
• Pidän osaltani huolen, että kulkuväylät (esim. portaikot ja ovien edustat) pysyvät avoimina.
• Päihteiden ja tupakkatuotteiden käyttö koulupäivän aikana on kielletty.

3. Toimin rehellisesti.

• Kannan vastuun tekemisistäni.
• Teen itse tehtäväni ja mainitsen käyttämäni lähteet.
• En lunttaa.

4. Huolehdin koulun siisteydestä, viihtyisyydestä ja omaisuudesta.

• Siivoan jälkeni.
• Huolehdin tavarat omille paikoilleen.
• Olen velvollinen korvaamaan aiheuttamani vahingon.

5. Poistun koulun alueelta koulupäivän aikana vain luvalla.

• Viides sääntö koskee peruskoulun oppilaita.